Monen ihmetyksen armolahja

Nuori mies istui lattialla hiljaisessa rukouksessa. Näyssä hän näki kuoron ylistämässä Jumalaa ja huomasi rukouksensa kielen vaihtuvan hänelle tuntemattomaksi. Jälkeenpäin hän huomasi haasteelliseksi tavoittaa rukouksessa ilmenneitä uusia sanoja. Kaipaus  Jumalan puoleen rohkaisi kuitenkin eteenpäin.

Yllä oleva on kuvaus Pyhän Hengen kasteesta, jossa merkkinä ilmeni kielillä puhuminen. Kielillä puhuttaessa Jumalan Pyhä Henki antaa ihmiselle sanat mutta puhujana toimii ihminen. Erään määritelmän mukaan kyse on ”Pyhän Hengen antamasta yliluonnollisesta kyvystä puhua kieltä, jota puhuja ei ole opetellut”.

Evankelista Luukas toteaa tämän suorastaan arkisesti: ”Ja he täyttyivät kaikki Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.”1 Kielillä puhuminen on siis ihmisen tahdon alaista toimintaa.

Kokemus osoittaa, että toiset rukoilijat aistivat tai kuulevat nämä sanat sisimmässään jo ennen niiden ääneen lausumista ja voivat halutessaan rukoilla kielillä myös hiljaa mielessään. Toiset kuulevat puhuvansa kielillä vasta sanoja ääneen lausuessaan.

Jutun alussa kuvatussa tapauksessa kielillä puhuminen oli ensimmäisellä kerralla luontevaa mutta tuntui myöhemmin vaikealta. Yksi selitys tähän saattoi olla tietämättömyys tämän armolahjan toiminnasta. Avoimuus ja tahto kuitenkin auttoivat. Muutaman kuukauden päästä rukoustilanteessa suomen kielen sanat ja ilmaisutavat loppuivat kesken kiitoksen – nuorukainen alkoi jälleen ylistää vuolaasti kielillä puhuen. Lahjan käyttö muodostui pysyväksi, ja uskonvaraisesti hän on sittemmin puhunut yhä uudestaan Hengen antamin sanoin.

Älä sure sanavaraston suppeutta

Eräs insinööri rukoili yksinäisyydessä Hengen täyteyttä. Muutama tuntematon sana tuli suusta, mutta fyysinen kokemuksellisuus oli vähäistä. Kenties siksi ”kielten” aitous epäilytti häntä. Hän purki asiaa pastorilleen, joka totesi: ”Rukoillaan, että Herra antaa lisää sanoja.”

Jonkin ajan kuluttua insinööri tuli töistä väsyneenä rukouskokoukseen. Pastori pyysi häntä mukaan rukoilemaan sairaiden puolesta. Insinööri noudatti kehotusta mutta koki samalla olevansa täysin tyhjä. Laskiessaan kätensä sairaiden päälle Pyhä Henki innoitti hänet rukoilemaan kielillä sairaiden puolesta. Pian Pyhän Hengen voima rymisti hänen lävitseen ja vieraskielisiä sanoja suorastaan tulvi hänen suustaan.

Kielilläpuhumisen ”sanavaraston” suppeus on monen uskovan kipu. Siihen ei kuitenkaan tarvitse kompastua, eikä armolahjaa kannata tällaisen syyn takia laiminlyödä. Kaksikin sanaa voi sisältää rukouksen tai ylistyksen.

Pyhä Henki tietää arkuutemme ja rohkaisee meitä kasvattaen armolahjojen käyttöön.

Tunnistettuja kieliä

Ensimmäisenä kristillisenä helluntaina viidentoista eri maantieteellisen alueen ihmiset kuulivat kukin synnyinmaansa kieltä, kun galilealaiset Jeesuksen seuraajat puhuivat kielillä.2 Myös monissa muissa Uuden testamentin kohdissa käytetään kreikankielisiä ilmaisuja, jotka osoittavat, että kyse oli tunnetuista mutta rukoilijalle vieraista kielistä.3

Toisinaan nykyäänkin joku paikalla olevista ymmärtää puhutun sanoman. Vihdissä erään uskovan puolesta rukoiltiin myös kielillä. Rukouksen jälkeen yksi pastoreista, entinen Thaimaan lähetystyöntekijä, kääntyi erääseen rukoilijaan päin ja sanoi: ”Puhuit muuten thaikieltä.” Hän toisti kieltä oppimattoman vanhimmistoveljen sanat ja kertoi, mitä ne suomeksi tarkoittavat. Jumalan viesti tuli perille.

Toisessa tilanteessa uskova koki Hengen kehottavan häntä siunaamaan erästä läsnäolijaa ja teki sen kielillä puhuen. Sitten hän pahoitteli, ettei hänellä ollut sanomaa tuotavana. Siunaamisen kohteena ollut henkilö – hänkin entinen lähetystyöntekijä – kertoi kuitenkin saaneensa Jumalalta pyytämänsä vastauksen: siunaajan puhumat lauseet olivat lähetin tunnistamaa persian murretta! Jumala tiesi, miten rohkaista ja kohdata molempia.

Kielitiede paljastaa kielten rakenteiden ja muotojen moninaisuuden. Pieksämäellä Pyhän Hengen kastetta rukoiltaessa yksi nuori alkoi puhua erikoisen kuuloista ”vihellys- ja naksauttelukieltä”. Pari vuotta myöhemmin rukouspalvelija tapasi siirtomaavallan aikana lapsuutensa Länsi-Afrikassa eläneen miehen, joka kertoi siellä oppimastaan heimokielestä. Puhenäyte kuulosti täysin samalta kuin Pieksämäellä kuultu kielilläpuhuminen.

Erilaisia käyttötarkoituksia

Kielilläpuhuminen on siis puhetta Jumalalle tai jollekin läsnäolijalle, eivätkä muut saati rukoilija itse ymmärrä sitä, mitä hänen henkensä puhuu Pyhän Hengen antamin sanoin.

Raamattu ja kokemus osoittavat, että nämä salaisuudet Voivat olla paitsi kehotusta ja rohkaisua myös ylistystä tai vaikkapa taakan purkamista. Joskus ihminen ei osaa pukea sanoiksi omaa sisäistä kipuaan, ja silloin Puolustaja, Pyhä Henki, voi antaa siihen sanat. Tämä on hyvin eheyttävää.

Tähän liittyy Paavali toteamus: ”kielillä puhuva rakentaa itseään”. 4 Jumala tahtoo, että rakennumme. Kielillä puhumisen lahja ei ole merkki kypsyydestä, vaan se on annettu meille, jotta kasvaisimme. Kasvua tarvitsemme niin Jumalan tuntemisessa, ihmissuhteissa, luonteessamme kuin palvelutyössäkin.

Kuten edellä kävi ilmi, kielilläpuhuminen voi olla myös esirukousta. Siinä Henki auttaa meitä
rukouksessa.5 Jotkut kokevat rukoiltavien asioiden muotoutuvan myös ymmärrykseen näissä tilanteissa.

Toisinaan puhutaan itsensä palavaksi rukoilemisesta, sillä kielillä puhuminen voi aktivoida muiden Hengen lahjojen ilmenemistä. Lisäksi voimatekojen ja parantamisien lahjojen yhteydessä käskysana voi tulla myös kielillä puhuen.

Olipa kyse mistä käyttötarkoituksesta tahansa, kielillä puhumiseen ei useinkaan liity sen kummempaa tunnekokemusta.

Kuinka suuri onkaan kielillä puhumisen hyöty. Paavali tiesi tämän kokemuksesta, ja siksi hän käytti tätä lahjaa runsaasti.6 Hän myös toivoi sitä kaikille muillekin. 7

Kielten selitys voi ilmetä eri tavoin

Paavalin mukaan jokaisen, joka puhuu kielillä, tulisi rukoulla, että myös kykenisi selittämään
puhutun sanoman.8

”Jos puhutaan kielillä, vain kaksi tai enintään kolme puhukoon, kukin vuorollaan, ja yksi selittäköön”, Paavali opastaa.9 Tässä sana ”yksi” (kr. heis) voitaisiin kääntää myös sanalla ”joku”. Tärkeää on, että joku selittää.

Selitettynä kielillä puhuttu sanoma on rinnastettavissa profetiaan, ja se tulee arvioida kuten profetia. Rakentuminen, kehotus, lohdutus, rohkaisu, Raamatun mukaisuus ja rakkaudellisuus ovat sanoman keskeiset arviointikriteerit. 10

Kehotus puhua ja selittää voi ilmetä monin tavoin, joskus myös fyysisenä tuntemuksena. Sama moninaisuus koskee myös itse selitystä: toisen saama selitys on kuvaileva, toisen hyvinkin kirjaimellinen. Konkreettinen esimerkki hyvin sanatarkasta selityksestä saatiin, kun helluntaipastori Juha Kotisaari puhui kerran kielillä kokouksessa. Tällöin erään nuoren sisimpään nousi suomenkielisiä sanoja, joita hän ei kuitenkaan uskaltanut tuoda julki. Tästä tietämättä Kotisaari jatkoi yllättäen mikrofoniin suomeksi – selittäen kielillä puhumansa sanoman täysin samoilla sanoilla, jotka nuori oli saanut. Kotisaaren ja nuoren saama selitys poikkesivat vain yhdessä kohdassa, jossa toisella oli sanat ”niin että” ja toisella ”jotta”.

Kielillä puhuttaessa kiitosta, ylistystä ja palvontaa voi ilmentää puheen lisäksi myös laulaen. Raamatussa on mainintoja yhteisöllisestä kielillä puhumisesta sekä viitteitä myös laulamisesta.11 Tähän on hyvä rohkaista, mutta joskus se tarvitsee myös ohjausta.
 
Joensuun helluntaiseurakunnassa on viime aikoina esiintynyt sekä laulua Hengessä että laulaen tapahtuvaa kielten selitystä. Selityksen perusteella sanoma on ollut toisinaan Jumalan ylistämistä, toisinaan profetiaa, kehotusta tai tiedon sanoja.

Parantajaevankelista Smith Wigglesworthin (1859–1947) kerrotaan puhuneen kielillä kesken opetuksen ja saaneen opetusta syventävän kielten selityksen. Teologit ihmettelivät, miten tuo oppimaton mies kykeni opettamaan asioita, joiden oivaltaminen olisi edellyttänyt Raamatun alkukielten tuntemusta.

Annetaan tilaa armolahjoille

Entä Paavalin retorinen kysymys: ”Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki selitä kieliä?”12

Kysymys sijoittuu asiayhteyteen, jossa aiheena on seurakunnan rakentuminen. Itse ymmärrän Paavalin toteamuksen niin, että siinä Paavali puhuu erityisestä, profetian lahjan kaltaisesta kielillä puhumisen lahjasta, johon liittyy sanomien välittäminen seurakunnalle. Tällaista ulottuvuutta kaikkien kielillä puhujien lahjassa ei näytä olevan. Tätä lahjaa olisi hyvä kuitenkin anoa.

Seurakunnassa Hengen sanoman tuomiselle ja Raamatun opetukselle tulisi antaa tilaa hiljentymällä sitä kuuntelemaan. Rakkaudellinen suhtautuminen ja taidollinen järjestyksen vaaliminen edistävät myös arempien palvelemista Hengen lahjoilla.

Kokoustilanteessa kielillä puhumisen käytännöstä on myös hyvä kertoa tietämättömille. Parantumisten ja muiden ihmeiden tavoin kielillä puhuminen voi olla merkki uskosta osattomalle.13 Erään varusmiehen uskosta osattomat huonetoverit pyysivät häntä puhumaan kielillä. Mies suostui, ja siitä oli seurauksena hyvät keskustelut ja yhteinen rukous.


Matti Niemelä

Kirjoittaja on Joensuun helluntaiseurakunnan
johtava pastori.




Viitteet:
1) Ap.t. 2:4.
2) Ap.t. 2:7–11.
3) esim. 1. Kor. 12:10.
4) 1. Kor. 14:4.
5) Room. 8:26–27.
6) 1. Kor. 14:18.
7) 1. Kor. 14:5.
8) 1. Kor. 14:13.
9) 1. Kor. 14:27.
10) ks. 1. Kor. 13.–14.
11) esim. Ap.t. 10:44–46; Ef. 5:19–20.
12) 1. Kor. 12:30.
13) ks. Mark. 16:15–18; Ap.t. 2.


Suositeltavaa kirjallisuutta:

Petts, David
. 2007. Armolahjat seurakuntaa rakentamassa. Aikamedia.

Ulonska, Reinhold. 2015. Yhteiseksi hyödyksi – Pyhän Hengen lahjat ja niiden käyttö. Aikamedia.






Jumalan tekoja heikkouden keskellä

Ensimmäinen lapsuudenmuistoni yhteisöllisestä kielilläpuhumisesta on Kuusamon helluntaiseurakunnasta, jonne isäni otti minut mukaan kesälomareissulla. Koin ilmapiirin turvallisena ja myönteisenä.

Myöhemminkin erityisesti väsymyksen ja alakulon aikoina olen kokenut yhteisöllisen kielillä rukoilemisen rohkaisevana. Se on nostanut ja kantanut, kun olen hiljaa levännyt  seurakuntaväen keskellä.

Muutamia vuosia sitten sairastin äänihuulten tulehduksen, joka vei ääneni kahdeksi viikoksi. Suusta saattoi päästä muutama sana heikolla äänellä, jonka jälkeen ei kuulunut  pihaustakaan pitkään aikaan. Tapanani oli puhua yksinäisyydessä kielillä pitempiä aikoja, mutta kielillä puhumisen lahja oli ilmennyt kohdallani aina vain ääneen puhuessani. Suomeksi kyllä kykenin rukoilemaan myös ajatuksissani. Pohdin, miten rukouselämälleni käy sairauden aikana.

Pohdin asiaa lähtiessäni ulkoiluttamaan koiriamme. Yhtäkkiä muistin, että isäni kykeni kuulemaan kielillä rukoilemisensa mielessään vaikkei avannut suutansa. Usko ja kaipaus täyttivät sisimpäni. Katsoin Taivaan Isää rukouksessa ja pyysin, että itsekin saisin tällaisen lahjan. Siinä samassa kävellessäni koin, kuinka se annettiin minulle. Aloin rukoilla kielillä hiljaa mielessäni; aluksi takellellen, mutta vahvistuen metri metriltä.

Edelleenkään en tiedä sanoja ennen kuin alan puhua, puhuinpa ääneen tai sisimmässäni, ”hengessäni” kuten Paavali sanoo. Puhun vain uskossa, ja ihme tapahtuu yhä uudestaan.


Matti Niemelä

Teema
12/2018

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
>
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan